Turun historia

Turku tunnetaan historiassa lähinnä Suomen entisenä pääkaupunkina ennen Helsingin valitsemista pääkaupungiksi. Turku toimi Suomen pääkaupunkina aina vuoteen 1812 asti, kunnes Keisari Aleksanteri 1 tuli siihen tulokseen, että Turku on liian lähellä vanhaa emämaata Ruotsia ja oli muutenkin liian ”ruotsalaismielinen”.

Turun tarinan alku

Mitä tulee Turun perustamiseen, pidetään vuoden 1229 tammikuuta ajankohtana, jolloin Turku sai alkunsa Paavi Gregorius IX:n kirjeen myötä. Kirjeessä näytettiin vihreää valoa Suomen piispaistuimen siirtämiselle sopivampaan paikkaan, eli tässä tapauksessa Nousiaisista Koroisiin Turun seudulle.

Turulla on pitkä historia, joka ulottuu varsinaisesti 1200-luvun lopulle, jolloin varsinainen Turun kaupunki syntyi ja se rakennettiin jo jokseenkin asutetulle maalle, jossa tiedetään olleen talonpoikaiskylä ja joitakin peltoja. Nimitys Turku tulee puolestaan hyväksytyn teorian mukaan muinaisvenäläisestä toria tarkoittavasta sanasta tǔrgǔ.

Suomen keskus ja Turun linna

Turun perustamisaikoihin keskiajalla kaupunki toimi Suomen kirkollisena ja opillisena keskuksena ja Turussa sijaitsivat myös piispaistuin ja dominikaaniluostari. Keskiaikainen Turku tunnettiin myös vilkkaana kaupan ja merenkulun keskuksena ja Turku oli myös Suomen suurin kaupunki sekä samalla Ruotsin suurimpia ja vaikuttavimpia keskiaikaisia kaupunkeja.

Nykyaikainen suosittu turistikohde Turun linna oli keskiajalla erittäin tärkeä maallisen vallan tukikohta Suomessa, joka ei kuitenkaan Turulle tarjoamastaan suojasta huolimatta pystynyt estämään kaikkia vihollisia. Turku joutui lukuisia kertoja sotanäyttämöksi ja sinne hyökättiin ryöstöretkelle vuosina 1318 Novgorodilaisten toimesta ja myöhemmin vuosina 1509 ja 1522 tanskalaisten toimesta.

Hovi edellä, kansa perässä

Keskiajan lähestyessä loppua kohden, säilytti Turku asemansa edelleen Suomen isoimpana kaupunkina. Juhana-herttua piti Turun linnassa hoviaan 1550- ja 60-luvulla ja pääsivät turkulaiset näkemään pilkahduksia keskieurooppalaisesta loistosta. Turkua piiritettiin edelleen 1500-luvulla Ruotsin valtataistelujen aikoihin eikä rauhaa ollut täysin saavutettu, mutta 1600-luvulle päästessä olivat sen olot paljon levollisemmat.

Turku sai oman hovioikeuden, joka oli samalla Suomen ensimmäinen ja lääninhallitus perustettiin myös samoihin aikoihin 1600-luvulla. Silloinen Kuningatar Kristiina antoi käskyn perustaa Turkuun Turun Akatemian vuonna 1640, joka oli Suomen ensimmäinen yliopisto. Väkiluku Turussa oli arviolta 3000 asukasta, jotka koostuivat lähinnä papeista, kauppiaista, käsityöläisistä ja palvelijoista, mutta kiitos viimeaikaisten uudistusten, löytyi kaupungista nyt myös virkamiehiä, opiskelijoita ja yliopiston henkilöstöä.

Pohjan sota ja iso viha

Suhteellisen rauhallisen ja edistyksellisen 1600-luvun jälkeen Turun suotuisa kasvu tyrehtyi 1700-luvun alussa suureen Pohjan sotaan ja sen jälkeiseen isoonvihaan eli venäläiseen miehitykseen. Pähkinänkuoressa hattujen sodan aikana Turku miehitettiin jälleen pikkuvihan myötä. Miehitys päättyi kuitenkin tunnettuun Turun rauhana tunnettuun rauhansopimukseen vuonna elokuussa 1743, joka oli Venäjän ja Ruotsin välinen rauhansopimus.

1700-luvun loppupuolisko oli rauhallista kasvun aikaa, jota leimasi vahva teollisuuden kasvu ja Turussa toimi tähän aikaan muun muassa valtakunnan kaksi suurinta tupakkatehdasta. Turkuun rakennetun suuren telakan myötä alkoi isoeleinen laivojen rakentaminen ja telakkateollisuudesta alkoikin kehittyä vuosien saatossa Turun merkittävin teollisuudenhaara. Teollisuuden kasvun myötä nousi myös asukasluku, joka oli tähän mennessä noussut jo noin 11 000 asukkaaseen.

Kohti rauhaa

Ennen 1917 vuoden itsenäistymistä ei täydellinen rauha ja harmonia ei kuitenkaan ollut vielä käsin kosketeltavissa, vaan hyökkäsivät venäläiset vielä Turkuun 1800-luvulla Suomen sodan yhteydessä. Suomen itsenäistyminenkään ei taannut idyllistä aikaa, ja itsenäistymisen jälkeen joutui Turku pommitusten kohteeksi lyhyttä Suomen sisällissotaa seuranneiden Talvi- ja jatkosodan aikana. Turkuun pudotettiin Neuvostoliiton toimesta tuhansia pommeja, jotka aiheuttivat 52 ihmisen kuoleman ja lähes 200 ihmisen haavoittumisen, vaurioittaen samalla yli 600 rakennusta.

Sodat oli onneksi nyt sodittu, eikä Turku joutunut enää ongelmien kohteeksi vaan jatkoi kasvuaan ja modernisoitumistaan ja tunnetaan se nykyisin viihtyisänä kesäkaupunkina ja paikallisten ja ulkopaikkakuntalaisten opiskelijoiden suosimana yliopistokaupunkina. Matkailijat voivat jatkaa historiaan tutustumista risteilyllä Turusta Tukholmaan.